Viitasaaren Museokesä

Vuonna 2019 kaikki Museokesän kohteet avoinna heinäkuussa lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12-16!

Viitasaaren Museokesä käsittää kolme historiallista kohdetta. Huopanankosken kalastushistoriallinen näyttely ja kulttuuripolku, Metsätyömuseo ja Kärnän sähkölaitosmuseo tarjoavat nähtävää ja historiatietoa. Museokohteet sijaitsevat eri puolilla Viitasaarta. Niihin on vapaa pääsy ja jokaisen läheisyydessä on kahvila.

Huopanankosken kalastushistoriallinen näyttely ja kulttuuripolku

Vanha Hautomo, Koskitie 115 B, 44580 Huopanankoski. Avoinna heinäkuussa 2019 la-su klo 12-16. Ilmainen sisäänpääsy!
Kalastushistoriallinen näyttely kartalla (Google Maps)

Näyttely on kesällä 2019 avoinna yleisölle jo seitsemättä kesää. Osa näyttelyn esineistöstä on vuosittain vaihtuvaa. Kesällä 2019 Huopanankoskella esitellään kala- ja kalastusaiheisten postimerkkien kauneutta. Suomen Kalastusmuseoyhdistys sai vuonna 2006 kokoelmiinsa hienon kalastusaiheisen postimerkkikokoelman turkulaiselta keräilijältä Juha Vuoriselta. Vuorinen halusi keskittyä lintuaiheeseen, ja halusi löytää oikean kodin näille kalapostimerkeille. Kokoelma käsittää yli 1300 postimerkkiä 154 eri maasta. Aiheina postimerkeissä ovat useimmin kalat, mutta myös kalastus itse näyttäytyy näissä kirjeisiin ja kortteihin sipaistuissa välttämättömissä taideteoksissa.

Vuonna 2012 avatun Huopanankosken Kalastushistoriallisen näyttelyn pääteemoina ovat koskivesien kalakannat, vanha kalanviljelytoiminta sekä vanha suomalainen koskivesien urheilukalastus etenkin Juhani Ahon ja Huopanankosken näkökulmasta. Kosken kiertävässä kulttuuripolussa ovat teemoina kalastuksen lisäksi koskiympäristö muutoksineen.

Kosken molemmilla rannoilla kiertää kulttuuripolku (1 km), jonka varsille on sijoitettu kuusi infotaulua kertomaan Huopanankosken tarinaa eri näkökulmista. Näyttelyn ja kulttuuripolun toteutuksesta ovat vastanneet Suomen Kalastusmuseo yhdistys (Ari Lappalainen), Suomen Urheilukalastajain liitto SUKL ry (Anssi Uitti) ja Viitasaaren kaupunki (Helena Raatikainen). Aukioloaikojen ulkopuolella näyttelyyn voi tutustua kesäaikaan erikseen tilattaessa p. 0440 646 270/ Reijo Siekkinen (Huopanan Kyläseura ry).

Huopanankosken Kahvila Fanny Aleksandra Facebookissa.

Metsätyömuseo

Savivuori, Näkötornintie 31, 44500 Viitasaari. Avoinna heinäkuussa 2019 la-su klo 12-16. Ilmainen sisäänpääsy!
Metsätyömuseo kartalla (Google Maps)

Museoalueella sijaitsee useita rakennuksia. Metsäkämppä on Metsähallituksen vuonna 1940 Seläntauksen metsäalueelle pystyttämä Väljänpökön metsäkämppä. Museoalueelle rakennus on siirretty v. 1964. Alkuaan kämppään kuului ainoastaan yksi miehistöhuone, keittiö ja emännänhuone. Metsähallituksen luovutettua rakennuksen Lahti Oy:n käyttöön, laajensi yhtiö kämppää toisella miehistöhuoneella vuonna 1947. Laajennuksen jälkeen rakennuksessa pystyi yöpymään lähes 50 miestä. Vanhempi osa on säilytetty alkuperäisenä ja uudemmassa miehistöhuoneessa on museon perusnäyttely, joka on kunnostettu kesällä 1997.

Hevostalli on siirretty alueelle Mäntyjoen metsätyömaalta. Käytössä olleeseen talliin mahtui 14 hevosta. Vuosien 1948 ja 1952 välillä Mäntyjoen kämppäaluetta ovat Metsähallituksen lisäksi käyttäneet Oy Wilhelm Schauman Ab, Tampella ja Lahti Oy. Savutuvasta voidaan vuosisadan vaihteen aikaisen metsätyömiehen ajatella lähteneen viikoksi savotalle. Savivuorelle siirretty savutupa on Vuoskosken Laajan tilan torppa ja siirretty alueelle vuonna 1957. Varsinaisen metsätyömuseon lisäksi alueella ovat vuonna 1641 rakennettu Kokkolan tilan aitta sekä Naistenjärveltä siirretty tuulimylly.

Kärnän sähkölaitosmuseo

Kärnä, 44500 Viitasaari. Avoinna heinäkuussa 2019 la-su klo 12-16.  Ilmainen sisäänpääsy!
Sähkölaitosmuseo kartalla (Google Maps)

Sähköä esiteltiin ensimmäisen kerran 10.12.1877 Helsingissä rautatien Konepajan valimossa. Tohtori Lemström ja insinööri Wetzer olivat Tuoneet Suomeen Grammen suunnitteleman tasavirtageneraattorin, jonka avulla he järjestivät ”kokeilunsa sähkövalaistuksella”. Sähkölaitostoiminta Suomessa alkoi v. 1882, jolloin Finlaysonin tehtaalle Tampereelle asennettiin sähkövalaistus. Tampereen kaupungissa sähköinen katuvalaistus otettiin käyttöön vuonna 1888. Myös Keski-Suomi oli sähköisen kehityksen kärjessä. Täällä sähkön käytön aloitti kauppaneuvos Johnsson Jyväskylän maalaiskunnassa järjestämällä sähkövalaistuksen sahalla 1880-luvun alussa.

Kesällä 1996 avatussa perusnäyttelyssä voit tutustua sähkön alkuhistorian ohella myös maakunnalliseen sähköyhtiöön, Keski-Suomen Valoon. Sähkölaitoksen toiminta, työvälineet ja –tavat sekä sähkötekniikan kehittyminen kertovat, miten suomalaista maaseutua on sähköistetty. Näyttely kuvaa myös, miten sähkön käyttö on vähitellen yleistynyt niin, ettei sähkön olemassaoloa vielä tänäkään päivänä huomaa – ennen kuin sitä ei ole!

Jaa Museokesä kavereillesi Facebookissa: