Metsätyömuseo

Savivuori, Schlangeninkatu 31, 44500 Viitasaari. Avoinna 2.-31.7.2022 la-su klo 12-16.
Metsätyömuseo kartalla (Google Maps) Kahvio Savivuoren näkötornilla, näkötorni on avoinna 1.6.-14.8. ma-su klo 12-19.

Museoalueella sijaitsee useita rakennuksia. Metsäkämppä on Metsähallituksen vuonna 1940 Seläntauksen metsäalueelle pystyttämä Väljänpökön metsäkämppä. Museoalueelle rakennus on siirretty v. 1964. Alkuaan kämppään kuului ainoastaan yksi miehistöhuone, keittiö ja emännänhuone. Metsähallituksen luovutettua rakennuksen Lahti Oy:n käyttöön, laajensi yhtiö kämppää toisella miehistöhuoneella vuonna 1947. Laajennuksen jälkeen rakennuksessa pystyi yöpymään lähes 50 miestä. Vanhempi osa on säilytetty alkuperäisenä ja uudemmassa miehistöhuoneessa on museon perusnäyttely, joka on kunnostettu kesällä 1997.

Hevostalli on siirretty alueelle Mäntyjoen metsätyömaalta. Käytössä olleeseen talliin mahtui 14 hevosta. Vuosien 1948 ja 1952 välillä Mäntyjoen kämppäaluetta ovat Metsähallituksen lisäksi käyttäneet Oy Wilhelm Schauman Ab, Tampella ja Lahti Oy. Savutuvasta voidaan vuosisadan vaihteen aikaisen metsätyömiehen ajatella lähteneen viikoksi savotalle. Savivuorelle siirretty savutupa on Vuoskosken Laajan tilan torppa ja siirretty alueelle vuonna 1957. Varsinaisen metsätyömuseon lisäksi alueella ovat vuonna 1641 rakennettu Kokkolan tilan aitta. Naistenjärveltä siirretty tuulimylly paloi keväällä 2021.

Huopanankosken kalastushistoriallinen näyttely ja kulttuuripolku

Vanha Hautomo, Koskitie 115 B, 44580 Huopanankoski. Avoinna 2.-31.7.2022 la-su klo 12-16.
Kalastushistoriallinen näyttely kartalla (Google Maps) Kahvio Huopanakosken kioski avoinna päivittäin klo 12-20

Näyttely on kesällä 2022 avoinna yleisölle jo yhdeksättä kesää. Osa näyttelyn esineistöstä on vuosittain vaihtuvaa. Vaihtuvan näyttelyn teemana “Sireliuksen jäljillä – kalastustutkimuksen kirjallisia vaiheita”. Siitä vastaa Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry / Ari Lappalainen.

Vuonna 2012 avatun Huopanankosken Kalastushistoriallisen näyttelyn pääteemoina ovat koskivesien kalakannat, vanha kalanviljelytoiminta sekä vanha suomalainen koskivesien urheilukalastus etenkin Juhani Ahon ja Huopanankosken näkökulmasta. Kosken kiertävässä kulttuuripolussa ovat teemoina kalastuksen lisäksi koskiympäristö muutoksineen.

Kosken molemmilla rannoilla kiertää kulttuuripolku (1 km), jonka varsille on sijoitettu kuusi infotaulua kertomaan Huopanankosken tarinaa eri näkökulmista. Näyttelyn ja kulttuuripolun toteutuksesta ovat vastanneet Suomen Kalastusmuseo yhdistys (Ari Lappalainen), Suomen Urheilukalastajain liitto SUKL ry (Anssi Uitti) ja Viitasaaren kaupunki (Helena Raatikainen). Aukioloaikojen ulkopuolella näyttelyyn voi tutustua kesäaikaan erikseen sopimalla asiasta Huopanankosken kioskin kautta.

Kärnän sähkölaitosmuseo

Keiteleentie 960, 44610 Kärnä. Avoinna 2.-31.7.2022 la-su klo 12-16.
Sähkölaitosmuseo kartalla (Google Maps) 

Sähköä esiteltiin ensimmäisen kerran 10.12.1877 Helsingissä rautatien Konepajan valimossa. Tohtori Lemström ja insinööri Wetzer olivat Tuoneet Suomeen Grammen suunnitteleman tasavirtageneraattorin, jonka avulla he järjestivät ”kokeilunsa sähkövalaistuksella”. Sähkölaitostoiminta Suomessa alkoi v. 1882, jolloin Finlaysonin tehtaalle Tampereelle asennettiin sähkövalaistus. Tampereen kaupungissa sähköinen katuvalaistus otettiin käyttöön vuonna 1888. Myös Keski-Suomi oli sähköisen kehityksen kärjessä. Täällä sähkön käytön aloitti kauppaneuvos Johnsson Jyväskylän maalaiskunnassa järjestämällä sähkövalaistuksen sahalla 1880-luvun alussa.

Kesällä 1996 avatussa perusnäyttelyssä voit tutustua sähkön alkuhistorian ohella myös maakunnalliseen sähköyhtiöön, Keski-Suomen Valoon. Sähkölaitoksen toiminta, työvälineet ja –tavat sekä sähkötekniikan kehittyminen kertovat, miten suomalaista maaseutua on sähköistetty. Näyttely kuvaa myös, miten sähkön käyttö on vähitellen yleistynyt niin, ettei sähkön olemassaoloa vielä tänäkään päivänä huomaa – ennen kuin sitä ei ole!